Harkiten kirjoitettuja

Viime aikoina minulla on muutaman kerran mainittu, että “ethän sitten kirjoita tästä blogistasi”. Kyseiset henkilöt eivät ole mitään blogieni vakiolukijoita, mutta tuttuja, jotka tietysti blogaamisestani tietävät.

Hieman hämmentyneenä olen vastannut, että en tietenkään: valikoin ja rajaan myös omaan elämääni liittyvää aineistoa harkiten, eikä olisi omankaan etuni mukaista paljastaa kaikkea. Ystäväpiiri tämän toki on kai jo huomannut, joten siltä suunnalta ei tule pyyntöjä jättää jotain kirjoittamatta.

Tämän johdosta mietin myös suomalaisten blogaajien keskinäistä solidaarisuutta. Vaikka tunnetaan ja tiedetään, niin ei silti huudella kaikenlaista toisista. Tämä on tietysti luontaista mille tahansa yhteisölle.

Kerran erään miitin jälkeen huolestunut kanssablogaaja kyseli, että paljastiko hän liikaa Marinadista raportissaan. Rauhoittelin: kyllä minusta ja sanomisistani saa varsin vapaasti kirjoittaa, sillä olenhan blogeissani valinnut itse itselleni kohtuullisen avoimen roolin.

Jonkinlaisena perusperiaatteena blogikirjoittamisessani olen pitänyt sitä, ettei muista, siis omasta reaalielämän lähipiiristä tai blogaajista, ole syytä kirjoittaa negatiivisesti. Toki saa olla eri mieltä, mutta turhan ärhentelyn olen jättänyt pois. Samoin myös toisten yksityisasiat ovat heidan yksityisasioitaan, enkä niitä aio jatkossakaan kailottaa. Yhtä lailla kuin esimerkiksi työstänikään en juuri kirjoittanut.

Pulla pohti anonyymiteettiä:

“Koska olen itse ihminen, joka googlettaa kaikki ja kaiken tapaamansa, en pystyisi kevyin mielin uhraamaan identiteettiäni hakukonealttarille. Haluan kirjoittaa minua ilahduttavista ja kenkuttavista asioista ilman, että ne putoavat Googlen käsistä nimikoituina kuumina kivinä työpaikkani pomon, naapurin mummon tai kaverin veljen vaimon päähän.”

Näinhän se on. Minä olen valinnut nimellä ja naamalla kirjoittamisen, tosin osin sattuman kautta ja ajan myötä, joten kenkuttavista jutuista en siis kirjoita, vaan ne käsittelen jossain toisaalla.

– – –

Yksi uusista luettavista listoillani on Taloussanomien Oman sanan Kuluttaja 2.0, jota on kirjoittamassa mm. Kuluttajatutkimuskeskuksen porukkaa.

Parhaillaan selvittelen lähinnä oman yrityksen perustamiseen liittyviä asioita, joten suuremmat blogipohdinnat ovat senkin vuoksi jäissä. Ja edelleen sekä opinto- että tutkimussuunnitelma ovat tekemättä… Nyt tosin olen kovin viehättänyt muotiblogien maailmasta, joten voi olla, että ainakin aluksi paneudun paremmin siihen osastoon.

Tagged: Tags

3 Thoughts to “Harkiten kirjoitettuja

  1. Kyllähän sitä kuuluu esim. kutsua hyvääkin ystäväänsä blogikommenteissa bloggari-aliaksella eikä oikealla nimellä, vaikka juttujen perusteella verho oikean identiteetin suojana olisikin tosi olematon.

  2. Jep, näinhän se on ja blogaaja-aliakset on kehitelty nimenomaan tähän käyttöön. Ja ihan tervettä tietysti on itse kunkin miettiä, miten julkisesti netissä haluaa toimia.

Comments are closed.