Mari Koo

Blogiluottamuksen arviointia

keskiviikko 10. lokakuuta 2007 klo 22.42

AC Nielsen julkisti mainonnan luottamusta maailmanlaajuisesti käsittelevän raportin. IT-Viikon juttuun oli napattu otsikoksi ”Suomalaiset eivät luota blogeihin”.

Totta on, että Nielsenin tutkailussa suomalaiset ovat kaikken vähiten ilmoittaneet luottavansa netissä, kuten blogeissa, kerrottaviin mielipiteisiin (37 prosenttia).

Mutta ongelmahan näissä tutkimuksissa on se, että meillä blogit ovat vielä nuoria verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Ihmekös se, etteivät ihmiset luota niihin täällä samoin kuin muualla.

Uskoisin, että asenne tulee muuttumaan, kunhan netinkäyttäjät täälläkin aidosti omaksuvat blogit. Oman kokemukseni perusteella väittäisin, että ne, jotka blogeja lukevat aktiivisesti, myös luottavat niihin.

– – –

Kommenttiosastolta kannattaa muuten lukaista Katjan kirjoitus hänen kokemuksistaan bloginpidosta ja blogimainonnasta Yhdysvalloissa. Katjan kokemukset myös osoittavat blogin toimivan pienen yrittäjän markkinointikanavana.

Be Sociable, Share!

7 kommenttia kirjoitukseen “Blogiluottamuksen arviointia”

  1. OlliS sanoo:

    Kjäh, toi on muuten meikäläisen TalSaan kirjoittama juttu, vaikka veppiin se onkin päivätty lehden nimellä.

    Totta on, että blogit ovat mediana Suomessa nuoret, mutta miusta se ero oli silti aika jänskä. Siksi pistin sen kärkeen.

  2. OlliS sanoo:

    Ja nyt muistin, että ekana pointtinahan oli, että about kaikkialla muualla puskaradio oli luotetuin mainosväline, mutta suomalaiset rankkasivat sanomalehden senkin yläpuolelle. Eli sanoisin, että lievää auktoriteettiuskotrendiä on ehkä havaittavissa noiden lukujen pohjalta.

  3. Halo Efekti sanoo:

    Vai oli se juttu Ollin kirjoittama…
    Mäkin kirjoitin siitä blogissani. Blogini kommenteissa ei-kaupalliset-intohimoblogaajat olivat parista jutusta eri mieltä. Siis esim. siitä onko epäkaupallinen blogi uskottava. Poikkeuksetta nämä sisäpiiriläiset olivat sitä mieltä. No, siitä ei voi mennä tekemään pitkällemeneviä johtopäätöksiä – kun nettitutustumisen kautta niistä onkin tullut puskaradiota.

  4. Mari Koo sanoo:

    Olli, jep, ymmärrän kyllä, miksi asia oli otsikossa. Mutta oli sitä pakko kritisoida 🙂
    Jos joskus ehdin/jaksan, niin koetan kaivella, löytyisikö jostain vertailutietoja suomalaisten luottamuksesta puskaradioon noin niin kuin yleisellä tasolla.

    Vai onko kyse siitä, että suomalaiset kokevat oikeammaksi sanoa kyselyissä luottavansa sanomalehtiin enemmän kuin tuttuihin, vaikka todellisuudessa siihen puskaradioonkin luottaisivat?

    Halo: Niinpä, väittäisin monen himoblogaajan kokevan epäkaupalliset blogit hyvinkin luotettavina. Tästä varmaan jokainen osaa keksiä esimerkkejä.

  5. OlliS sanoo:

    Miusta teidän kritiikki menee vähän metatasolle (”suomalaiset kokevat oikeammaksi sanoa kyselyissä luottavansa sanomalehtiin enemmän kuin tuttuihin, vaikka todellisuudessa siihen puskaradioonkin luottaisivat?”), mikä ei tee siitä yhtään sen vähemmän perusteltua, mutta onpahan vaan hankala vastata siihen saatujen aineistojen perusteella.

    Aineistot = sain Nielseniltä erikseen suomalaisten prosentit. Eikä miulla tietenkään olisi minkäänlaista kompetenssia arvioida tutkimuksen metodeja tai luotettavuutta. Oletan, että numeronmurskaajat siellä päässä on huolehtineet siitä.

    Ja otsikossa on implisiittinen ”yhtä paljon kuin muiden maiden kansalaiset”.

  6. Mari Koo sanoo:

    Olli, en tarkoittanut varsinaisesti kritisoida sinua tai kirjoittamaasi juttua, vaan ihan vaan nimenomaan metatasolla pohdiskella aihetta. Nielsenin aineisto on kiinnostava ja antaa juuri ne tulokset, jotka juttuun olit laittanut. Eli siis minuahan kiinnostaisi pureutua syvemmälle siihen, miksi suomalaiset kokevat näin verrattuna muihin, eikä siihen Nielsenin tutkimuksessa tietysti olekaan tarkoitus vastata (saati sitten tutkimuksesta laaditulla lehtijutulla).

  7. OlliS sanoo:

    Kato tän siitä saa kun erehtyy sanomaan toimittajalle poikkipuolisen sanan: se muuttuu mustaksi ja alkaa pyöriä vinhasti ympyrää.

    Miulla ei tosiaan sen laajempia matskuja ole, joten ei pysty sanomaan esimerkiksi historiallisesta muutoksesta mitään.

Kommentoi