Keskellä kesää en minäkään näköjään saa suurempia blogitekstejä aikaan, joten tyydyn nyt kirjoittamaan taas ylös muutaman huomioni saaneen seikan.
Blogien valvonnasta
Virolaisparlamentaarikko Marianne Mikko on ehdottanut, että blogeja ja niiden kirjoittajen taustoja pitäisi selvittää systemaattisemmin. Tätä lausuntoa on moni blogaaja ihmetellyt, mm. pni ja Turisti. Jere näkee asiassa hyviäkin puolia:
“Niin hölmöltä kuin tuo mietinnön lopputulema kuulostaakin, en näkisi siinä olevan kyse (vain) blogosfäärin rajoittamisesta, ehkä jopa ennemmin kin jonkinlaisesta nurinkurisesta blogien aseman tunnustamisesta.”
Blogilistan uusista toiminnoista
Blogilistalle ilmaantui viime kuussa pari uutta listausta, “Brändit” ja “Kuumat puheenaiheet“. Helsinki löytyy molemmista kärkijoukosta: brändeissä on näköjään paljon muitakin kaupunkeja.
Kuumat puheenaiheet listaa tekstejä viimeisimmän 14 päivän ajalta, brändit seurailee viimeiseintä viikkoa.
Ongelmia tuottaa mm. äidinkielemme ongelmallisuus: esimerkiksi “Seura” löytyy nyt kuumimmista aiheista, mutta lainauksista käy ilmi, että tähän joukkoon teksti tulee mainituksi myös silloin, jos kirjoittaja on naputellut seuraus ja seuraa.
Ja Blogilistan kehitysblogin kommenteissa on ihmetelty muitakin näkökulmia: vaikuttaa esimerkiksi siltä, etteivät Kuumat puheenaiheet ole niitä oikeasti kuumia, päivänpolttavia aiheita.
Blogilistalle on lisätty myös kunkin blogin kohdalle tieto blogiin linkanneista.
Tosin Blogilistan uudistushan aiheutti sen, että ainakin minun seuraamistani blogeista useampi ilmoitti poistuvansa listalta ja sen myös teki. Joten sikäli käytän omien suosikkiblogieni lukemiseen edelleen Google Readeria.
Siksi siis Blogislistan uudistukset vaikuttavat, kankeuksistaan huolimatta, hyviltä eli sellaisilta ominaisuuksilta, jotka koostavat ja kokoavat blogimassasta tietoa.
Sallan gradussa nettimaineesta
Helsingin yliopinston viestinnän opiskelija Salla Laaksonen sai gradunsa (pdf) valmiiksi, onnittelut hyvästä työstä! Otsakkeena on Organisaatiomaineen tarinat sosiaalisen median keskusteluissa, ja mm. seuraava lausahdus tietysti kolahti (s. 71):
“Palasia muista teksteistä tai viittauksia niihin syötetään verkkokeskusteluissa enimmäkseen mielipiteiden nostatuksen tai niiden pönkittämisen nimissä. Siten tekstin arvoksi kohderyhmälle katsotaan mielipiteiden muodostaminen uuden tiedon avustamana. Samaa voidaan ajatella myös jalommassa tiedonlevittämisen tarkoituksessa; ajattelin, että teidän olisi hyvä tietää tämaä, kuten eräs kirjoittaja keskustelupalstalla totesi. Vertaiskeskustelusta haetaan myös usein tukea omiin ratkaisuihin tai mielipiteisiin.”
Sallaa ja hänen ajatuksiaan voi kuunnella myös Aallon Tuijan Tuhat sanaa -podcastissa.
Tuija työstää myös sosiaalisen webin käsikirjaa yksityishenkilöille (työnimenä myös “Isovanhempien nettiopas) kimpassa Yoen kanssa.
Blogipersoonista ja oikeasti kohdatuista
Olen muutaman kerran miettinyt, että tarvitsisi palvelua, jossa voisin verkkotutuista kertoa esimerkiksi blogin lukijoille, tunnenko henkilöt myös ns. IRL. Eli esimerkiksi tässä tekstissä linkatut blogaajat ovat tulleet minulle tutuiksi myös naamakkain: tosin ensin yleensä verkossa jollain lailla, mutta jossain vaiheessa on myös tavattu.
Tuntuu nimittäin siltä, että blogia seuraavien kannalta tälle tiedolle olisi oma arvonsa. Mutta olisiko siitä kuitenkin enemmän haittaa? Vai pitäisikö blogitekstien yhteydessä tuoda julki, että olen myös tavannut ihmisen blogimiitissä tai muualla tai hän on opiskelukaveri tai työkuvioista tuttua?
Vai onko tämä vanhanaikaista ajattelua näinä aikoina, kun virtuaalisesti tutut voivat tuntua yhtä tutuilta kuin ne luokkakaverit?
Haluaisitko sinä tietää, ketä kaikkia blogosfäärin jäseniä olen tavannut myös muualla kuin verkossa?
“Haluaisitko sinä tietää, ketä kaikkia blogosfäärin jäseniä olen tavannut myös muualla kuin verkossa?”
Ehkä lähestyisin aihealuetta mieluummin sitä kautta, että jos joku tietty ihminen kiinnostaa, kysyisin mielelläni sulta, oletko tavannut sen livenä. Välttämättä ei pitkä lista nimiä palvele mitään, varsinkin kun se lista mikä on tänään voimassa, on varmaan muuttunut jo ensi viikkoon mennessä.
Ajatuksena tuo IRL “tunnustaminen” tuntuu kiinnostavalta. On hauska huomata ketkä tuntevat ja sitä kautta nähdä mitä jonkun henkilön “oikeasti” tuntemat ihmiset bloggaavat. Mutta sitten taas toisaalta, eri seikoista johtuen, voi olla ettei jotkut kohtaa koskaan IRL, ja sitten taas toisaalta, pelkästään esim. blogimiitissä tapaaminen ei välttämättä tuo mitään lisäarvoa.
Mutta esim. juuri blogipostauksena tuo olisi tosi mielenkiintoinen, koska siinä saisi niputettua ison, ja varmasti kiinnostavan porukan samaan kirjoitukseen. Sitäpaitsi, jotkut ovat vakilukijoita ja jotkut satunnaisempia, vaikka kuukautta aiemmin olisikin esitellyt jo jonkun, ei yhtään haittaisi vaikka kertaustakin tulisi, koska aina osalle se on täysin uutta.
Haa, “Certified by Marikoo” -tunniste niiden nimien perään, joiden kanssa olet jutellut livenä. 😀
Mut tuossa on jujun häivä. Liittyy luottamukseen ja maineeseen. Hm.
Minusta IRL-tapaaminen on kivaa, mutta uskottavuusmielessä tms. en näe suurta merkitystä sillä, oletko/olenko tavannut henkilön livenä. Esimerkki: olisi kiva trefata Anne Rongas, mutta vaikken tapaisikaan, niin virtuaali-Annen vaikuttavuus ei siitä mihinkään vähenisi.
Marikoo, bloggaaminen vähenee kesäkelillä. Kirjoitat bloggaajien taustojen tuntemisesta. Kirjoitin tänään vastauksen Lappeenrannan yliopiston blogiselvitiykseen. Jouduin pohtimaan omaa bloggaamista. Olen esiintynyt verkossa avoimesti omalla nimellä verkkojulkaisemisen hämärästä historiasta alkaen. Joskus olen miettinyt avoimen esiintymisen haittapuolia. Tiedossani ei ole, että omalla nimellä esiintyminen olisi tuottanut bädvilliä.
Huomaan, että Suomessa, pienessä maassa, ajatellaan edelleen, että olisi hyvä tuntea verkkokaverit face to face. Olen tutkinut uusia juttuja Facbookissa ja “kavereiden” määrä on noussut muutamasta sadasta 1 130:neen (tänään). Vain murto-osa on face-to-face tuttuja. Selvitän sosiaalisen median business-sovelluksia ja en usko milloinkaan tapaavani kaikkia Facebook-, Twitter-, Powence-, Ning-, Xing- ja blogituttaviani. Silti teen monen kanssa hyvää ja hyödyllistä yhteistyötä.
Marikoo, mekään emme ole koskaan tavanneet, mutta tunnen jopa kissasi.
The global village ei edellytä vanhanaikaisen kyläyhteisön paluuta. Tulemme työskentelemään uudella tavalla. Fyysisten organisaatiorakenteiden rinnalle tulevat virtuaaliset organisaatiot ja tuttavuudet. Onko satunnainen tapaaminen kylänraitilla merkityksellisempi kuin pitkäjänteinen yhteistyö virtuaalisessa todellisuudessa?
Hauskaa viikonloppua.
Helge
Hups, tännehän oli tipahtanut huomaamatta läjä kommentteja: kiitos vaan kaikille, omassa kommenttien sähköposti-ilmoittelussa taitaa olla joku asetus nyt pielessä eli pahoittelen hidasta reagointoa.
Zepa, eräs reaalimaailmassa tutuksi tullut henkilö taannoin sanoi minulle, että käyttää minua ikään kuin blogityyppien tunnistamispalveluna 🙂 Eli hän kokee luontevaksi kysyä, olenko tavannut tietyn blogikirjoittajan jne.
Norppa, minä tiedän varmaan yli 250 ihmistä blogien takana: yhä useampi on sellainen, jonka olen tavannnut ensin ja sitten vasta blogi on tullut mukaan, mutta suuri osa edelleen niitä, jotka ensin ovat olleet virtuaalisia tuttuja ja sitten on nähty naamakkain. Yhden postauksen koostaminen olisi kyllä iso urakka, vaikka mielenkiintoinen: tosin en taitaisi uskaltaa hommaan ryhtyä, sillä taatusti unohtaisin monta ihmistä joukosta.
Tuija, joo, pitää kehittää joku tunniste 😀 Mutta niin, joskus itse mietin muiden blogia lukiessani, että tuntevatkohan nämä tyypit muutenkin vai eivät.
SÄ, uskottavuuteen asialla ei kyllä ole merkitystä, yhtä lailla minä luotan tiettyihin kirjoittajiin, vaikken olekaan heitä tavannut. Kuten vaikka Helge 🙂
Helge, tuo on varmasti totta, että Suomessa edelleen luotetaan IRL-tuntemisen voimaan. Ja onhan sillä merkityksensä, ei sitä voi kiistää. Monella vain on vielä pitkä matka tuohon tilaan, jossa sinä jo ihailtavasti olet!
Mitä Facebookiin tulee, niin minusta on outoa hyväksyä siinä ympäristössä kaveriksi kuka tahansa blogini lukija. Haluan hiukkasen pidemmän tuntemisen virtuaalisesti: yhtä lailla en koe kaveriksi ihmistä, jonka kanssa olen esimerkiksi samaan aikaan käynyt koulua, mutta jonka kanssa en ole edes sen ihmeemmin keskustellut.
Näin kesällä on toivottavasti hyväksyttävää kommentoida melkein kuukasi jäkikäteen…
Ensinnäkin Sediksellä on tuosta aloiteraportista mainiota analyysiä.
Omaa suhdettaan linkattuihin kohteisiin (juuri tyypillisimmin juuri blogeissa) voi määritellä XFN-mikroformaatilla. Formaatti sisältää monenlaisia määrityksiä erilaissille suhteille, kuten ystävä, perheejäsen, työteveri, jne. – myös arvon rel-met, jolla merkataan, että kohde on joskus tavattu IRL. Tämä määre on suhteellisen helppo lisätä tarvittaessa henkilöön viittaavan linkin yhteyteen HTML-koodissa, vaikka siihen ei valmista työkalua olekaan (siinä missä sivupalkkilinkkeihin on WP:ssa valmis toiminto XFN-suhteiden määrittelyyn). Blogin tyyleihin taas voi vastaavsti määritellä tälle jonkinlaisen tyylittelyn näille linkeillä, esim. ikonin linkin perään. Voin tehdä tästä pienen demon ja ohjeistuksen, jos kiinnostaa.