Ensinnäkin Sediksellä on tuosta aloiteraportista mainiota analyysiä.

Omaa suhdettaan linkattuihin kohteisiin (juuri tyypillisimmin juuri blogeissa) voi määritellä XFN-mikroformaatilla. Formaatti sisältää monenlaisia määrityksiä erilaissille suhteille, kuten ystävä, perheejäsen, työteveri, jne. – myös arvon rel-met, jolla merkataan, että kohde on joskus tavattu IRL. Tämä määre on suhteellisen helppo lisätä tarvittaessa henkilöön viittaavan linkin yhteyteen HTML-koodissa, vaikka siihen ei valmista työkalua olekaan (siinä missä sivupalkkilinkkeihin on WP:ssa valmis toiminto XFN-suhteiden määrittelyyn). Blogin tyyleihin taas voi vastaavsti määritellä tälle jonkinlaisen tyylittelyn näille linkeillä, esim. ikonin linkin perään. Voin tehdä tästä pienen demon ja ohjeistuksen, jos kiinnostaa.

Zepa, eräs reaalimaailmassa tutuksi tullut henkilö taannoin sanoi minulle, että käyttää minua ikään kuin blogityyppien tunnistamispalveluna Eli hän kokee luontevaksi kysyä, olenko tavannut tietyn blogikirjoittajan jne.

Norppa, minä tiedän varmaan yli 250 ihmistä blogien takana: yhä useampi on sellainen, jonka olen tavannnut ensin ja sitten vasta blogi on tullut mukaan, mutta suuri osa edelleen niitä, jotka ensin ovat olleet virtuaalisia tuttuja ja sitten on nähty naamakkain. Yhden postauksen koostaminen olisi kyllä iso urakka, vaikka mielenkiintoinen: tosin en taitaisi uskaltaa hommaan ryhtyä, sillä taatusti unohtaisin monta ihmistä joukosta.

Tuija, joo, pitää kehittää joku tunniste Mutta niin, joskus itse mietin muiden blogia lukiessani, että tuntevatkohan nämä tyypit muutenkin vai eivät.

SÄ, uskottavuuteen asialla ei kyllä ole merkitystä, yhtä lailla minä luotan tiettyihin kirjoittajiin, vaikken olekaan heitä tavannut. Kuten vaikka Helge

Helge, tuo on varmasti totta, että Suomessa edelleen luotetaan IRL-tuntemisen voimaan. Ja onhan sillä merkityksensä, ei sitä voi kiistää. Monella vain on vielä pitkä matka tuohon tilaan, jossa sinä jo ihailtavasti olet!
Mitä Facebookiin tulee, niin minusta on outoa hyväksyä siinä ympäristössä kaveriksi kuka tahansa blogini lukija. Haluan hiukkasen pidemmän tuntemisen virtuaalisesti: yhtä lailla en koe kaveriksi ihmistä, jonka kanssa olen esimerkiksi samaan aikaan käynyt koulua, mutta jonka kanssa en ole edes sen ihmeemmin keskustellut.

Huomaan, että Suomessa, pienessä maassa, ajatellaan edelleen, että olisi hyvä tuntea verkkokaverit face to face. Olen tutkinut uusia juttuja Facbookissa ja “kavereiden” määrä on noussut muutamasta sadasta 1 130:neen (tänään). Vain murto-osa on face-to-face tuttuja. Selvitän sosiaalisen median business-sovelluksia ja en usko milloinkaan tapaavani kaikkia Facebook-, Twitter-, Powence-, Ning-, Xing- ja blogituttaviani. Silti teen monen kanssa hyvää ja hyödyllistä yhteistyötä.

Marikoo, mekään emme ole koskaan tavanneet, mutta tunnen jopa kissasi.

The global village ei edellytä vanhanaikaisen kyläyhteisön paluuta. Tulemme työskentelemään uudella tavalla. Fyysisten organisaatiorakenteiden rinnalle tulevat virtuaaliset organisaatiot ja tuttavuudet. Onko satunnainen tapaaminen kylänraitilla merkityksellisempi kuin pitkäjänteinen yhteistyö virtuaalisessa todellisuudessa?

Hauskaa viikonloppua.

Helge

Mut tuossa on jujun häivä. Liittyy luottamukseen ja maineeseen. Hm.

Ehkä lähestyisin aihealuetta mieluummin sitä kautta, että jos joku tietty ihminen kiinnostaa, kysyisin mielelläni sulta, oletko tavannut sen livenä. Välttämättä ei pitkä lista nimiä palvele mitään, varsinkin kun se lista mikä on tänään voimassa, on varmaan muuttunut jo ensi viikkoon mennessä.