Kun itsekin kirjoitan juttuja, niin usein mietin, että miten sattumanvaraisesti joku saattaa päätyä tiedonlähteeksi, koska ei välttämättä noin vain löydä sitä, joka olisi oikeasti paras henkilö kertomaan. Lisäksi tietoa ylipäätään hakee omista lähtökohdistaan: välillä tuntuu, että toimittajalla on näkemys, jolle haluaa vahvistuksen ja haastateltava valitaan nimenomaan pönkittämään tätä näkemystä.

Ja jos itse olen joskus haastateltavana, niin tietysti minulla on omat taustani ja painotukseni. Yhtä lailla kuin ne vaikuttavat varmasti tekemääni toimitustyöhön ja tiedonhankintaan: seuraan maailmaa omien lasieni läpi ja sen kautta näkemys ei taatusti ole kaikenkattava.

(Blogasinkin tätä aihetta sivuten hiljattain: http://outi.posterous.com/virkamiesjulkisuuteen-ei-toimitusjohtajalla-o )

Unohdetaan, että meillä kaikilla on omat vaikuttimemme. Myös toimittajat tekevät juttunsa omista olettamuksitaan ja arvoistaan lähtien, halusivatpa olla kuinka objektiivisia tahansa. Mutta absoluuttinen objektiivisuus on mahdotonta inhimillisessä toiminnassa!