Mari Koo

Joukkoistamista alustamassa

torstai 2. helmikuuta 2012 klo 19.51

Kävin tänään pitämässä 15 minuutin alustuksen joukkoistamisen työpajassa (Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston KM-Retail -hanke).

En pidä itseäni suurena joukkoistamisen asiantuntijana, vaikka tietysti mielenkiinnolla seurailen erilaisia aiheeseen liittyviä toimintoja. Sekä kuluttajille että kansalaisille tarjotaan yhä enemmän alustoja vaikuttamiseen, mutta kaikki eivät tietysti toimi niin hyvin. Siihen on tietysti lukuisi syitä lähtien motivoitumisesta ja palkitsemisesta.

Päivän tilaisuudessa mielenkiintoista oli se, että yleisössä oli tuttuja opettajia niin Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kuin Helsingin yliopistosta. Hassua, miten omien vanhojen opettajien läsnäolo hieman lisää jännitystä. Kai sitä haluaa näyttää, että opiskelujen jälkeen minusta on tullut ihan kelpo osaaja.

Päivän esityksen kalvoni eivät olleet laajat, mutta sisälsivät muutamia esimerkkejä, kuten Digitalkoot, Ota kantaa ja Threadless.

Kerroin myös Kari A. Hintikan raportoimasta muutaman vuoden takaisesta Pepsin kisasta ja siitä, miten joukkoäly toimi toisin kuin kisan järjestäjät odottivat.

Be Sociable, Share!

4 kommenttia kirjoitukseen “Joukkoistamista alustamassa”

  1. Miia sanoo:

    Bongasinkin tutun nimen Aalto-yliopiston tiedotteesta 🙂 Pidin juuri lauantaina luentoa online co-creationista ja tuohon joukkoistamiseen liittyen, yksi opiskelijoista totesi melkein kaikkien case-esimerkkien olevan isoja brandeja (meilläkin on parhaillaan tutkimuskohteena Nokian IdeasProject). Varsinkin B2B puolella tilanne on se, ettei asiasta tietäviä ja kiinnostuneita välttämättä ole kuin kourallinen. En sitten tiedä, onko joukkoistamisessa muutenkaan ideaa, jos haluttu ”massa” koostuu muutamasta kymmenestä tai sadasta ihmisestä. Mutta tulisiko kenellekään mieleen tällaista pienempää success storya?

  2. @jarmolahti sanoo:

    Joukkoistamista ns. vakaville (tai itsensä vakavasti ottaville) tahoille esiteltäessä kannattanee mainita Tapscottin ja Williamsin Macrowikinomics (ja edeltäjänsä Wikinomics). Sen kiittäjiin kansilehdillä kuuluu mm. World Economic Forumin perustaja Klaus Schwab. (Ajauduin tänne jonkun sanomalehtirunostatuksen jäljiltä:-)

  3. marikoo sanoo:

    Mia, isot brandit varmasti näkyvät eniten ja sitä kautta niitä helpoimmin käyttää esimerkkinä. Mikroyritykset tietyllä tavalla joukkoistavat asiakkaitaan usein varmaan sen kummemmin ajattelemattakaan: kyselevät palautetta ja tuoteideoita Facebookissa jne.
    B2B-tilanteesta minultakin on joskus kysytty, mutta koska seuraan lähinnä kuluttajapuolta, niin siihen en osaa sanoa mitään.

    Jarmo, kiitos vinkeistä, jaan niitä sopivissa tilanteissa eteenpäin.
    Ja juu, ne sanomalehtirunot ovat uusin aluevaltaukseni 😀 Eli muillekin tiedoksi: http://sanomalehtiruno.tumblr.com.
    Samalla yritän myös opetella Tumblr.comin käyttöä, Bloggerin käyttöliittymän jälkeen Tumblrin muokkailu ei tunnu niin vaivattomalta.

  4. Arvo Mäki sanoo:

    ”Joukkoistaminen” sanaa käytetään nykyään monessa yhteydessä. Jossain mielessä se muistuttaa käsitettä ”talkootoiminta”. Joukkoistaminen liittyy kuitenkin nykyiseen nettiympäristöön. Talkoo sana on vanhahtava nettimaailmassa.

    Joukkoistamisessa toiminta ei perustu hierarkkiseen johtamismalliin. Siinä erilaiset yksilöt tuovat osaamisensa mukaan toiminnan hyväksi ja yksilöitä kohdellaan tasa-arvoisesti. Toimintaa voitaisiin luonnehtia ”veljelliseksi”.

    Universumimme Hallitsija toi tämän veljellisen palvelun sanoman ihmiskunnalle. Sanoma on kautta aikojen käsitetty romanttiseksi haavekuvksi. Veljellinen palvelu on kuitenkin todellisuudessa dynaamista toimintaa, jossa yhteinen energia kohdistetaan jonkin päämäärän saavuttamiseen.
    Aina, kun ihmiset ovat löytäneet veljeyden ihanteen, on edistytty harppauksin kulttuurien kehityksessä.
    Käsitteellä on syvällinen henkinen taustansa. Jos ihmiset löytävät itsestään tämän veljeyteen perustuvan palvelutoiminnan, kehityksen edistymisestä on toivoa.

    ”Joukkoistaminen” sana voitaisiin korvata sanoilla ”veljellinen palvelutoiminta”, joka kuvaa toiminnan luonnetta paremmin.

Kommentoi