Mari Koo

Avainsanalla 'Mieto-marinadi' merkittyjä kirjoituksia

Netti levittää tietoa häirikköjoogista – myös poliisille

perjantai 6. elokuuta 2010 klo 13.22 kirjoittajana Mari Koo

Kolmisen vuotta sitten kirjoitin Mieto marinadi -blogiini, miten tapasin keskuspuistossa joogiksi esiintyneen harmaapäisen miehen. Hän mm. höpisi auroista ja pyrki siirtämään käsistä pitelemällä energiaa minuun. Mies tyrkytti numeroaan ja mieluusti olisi ottanut minunkin yhteystietoni jatkokeskusteluihin.

Minua tilanne lähinnä huvitti. Mutta sen jälkeen, kun olin kirjoittanut tekstini ja aloin saada kommentteja, niin huvittuneisuus vaihtyi tyrmistykseen ja ärtymykseen. Kävi ilmi, että sama äijä on ladellut törkeyksiä ja saanut herkemmät ihmiset lähes pois tolaltaan.

Kirjoitin taas uuden tekstin ja omat varoitukseni sanat.

Monet ”joogin” kohdanneet kirjoittivat, miten googletuksen kautta löysivät tekstini ja helpottuivat, kun eivät olleet ainoita, jotka tyyppi oli pysäyttänyt. Kommentteja on tipahdellut kolmen vuoden aikana kymmenittäin.

Ilmoitus poliisille lukuisten blogikommenttien perusteella

Kesäkuussa lähetin aiheesta viestiä IRC-Gallerian poliisina minulle tutuksi tulleelle Marko Forssille (FB:ssa ylikonstaapeli Fobba). Hän vastasi ilmoittavansa blogitekstini seksuaalirikosjaokselle.

Viime sunnuntaina Noora Mattila kirjoitti samasta joogista Hesarissa (teksti maksullisessa verkkolehdessä). Hän viittasi myös minun blogitekstiini, josta oli saanut tiedon Facebookissa.

”Joku linkitti kommenttiketjuun Mieto marinadi -nimisen blogin, jonka kirjoittaja oli myös joutunut selvänäkijän luennolle. Blogitekstin alla 23 naista ilmoittautui joogin uhreiksi. Yksi muisti tavanneensa tämän jo 90-luvun alussa.
Ei voi olla totta. Ukkohan on käynyt läpi kaikki Helsingin naiset!”

Fobba kommentoi blogiin viitaten esimerkiksi kunnianloukkaukseen

Mattilan jutun jälkeen blogitekstiini on viikon mittaan tullut yhä uusia kommentteja ja tietoja joogin häiriköinneistä. Pyysin sitten myös Forssilta, voisiko hän ottaa kantaa esimerkiksi mahdollisiin rikoksen tunnusmerkkeihin näissä tapauksissa. Hän jätti kommentin todeten mm. seuraavaa:

”Blogilla kirjoitetuissa tapauksissa ei ole ilmennyt sellaista, jotka äkkiseltään täyttäisivät jonkun seksuaalirikoksen tunnusmerkistön. Tosin törkypuheet ja suunsoitot voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.

Tekojen ”lähin” seksuaalirikokseen viittava nimike voisi olla pakottaminen seksuaaliseen tekoon. Seksuaalinen teko tarkoittaa sellaista seksuaalista tekoa jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä ja se on olosuhteet huomioon ottaen seksuaalisesti olennainen. Rikosnimikkeen täyttymiseksi teon täytyy sisältää väkivaltaa tai uhkaamista. Eli tekijän täytyy ”murtaa” kohteena olevan henkilön tahto väkivallalla tai uhkauksella.

Jos joku käy käsiksi yllättäen esimerkiksi rintoihin, voi se täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.”

Vertaistukea ja virallista tietoa netin kautta

Kokonaisuudessa tämä on tietysti esimerkki siitä, miten sosiaalinen media voi oikeasti levittää tietoa, joka ei ns. perinteisissä kanavissa samalla tavalla toimisi.

Samalla olen ilahtunut siitä, että poliisissa on tajuttu netin mahdollisuudet ja lähdetään keskusteluun mukaan. Fobban kommentti on erittäin hyvä lisäys muiden kyseisen blogitekstin kommenttien joukossa.

Mutta tärkeintä lienee se vertaistuki, jonka monet joogin kohdanneet ja tilanteesta ahdistuneet ovat saaneet, kun ovat löytäneet blogitekstin ja kommentit.

Suomalaisen blogihistorian havinaa: ensimmäiset tekstit yhteen

maanantai 31. elokuuta 2009 klo 10.43 kirjoittajana Mari Koo

Olli on aloittanut Kasa-blogissa suomalaisen blogihistorian kokamista: ”Suomalaisten blogien ensimmäisiä merkintöjä” -merkintä näyttää jo kivasti kasvavan ja kehittyvän. Kannattaa siis kantaa omat korret kekoon ja lisätä linkki joko omaan tai toisten blogien ekoihin teksteihin.

Omalla kohdallanihan Mieto marinadi on vanhin blogini. Sen ensimmäiset tekstit vuodelta 2004 ovat tosin siirtyneet bittien hautausmaalle siinä vaiheessa, kun siirryin anonyymista kirjoittajasta omaan naamaan ja nimeen. Jostain syystä olen deletoinut tekstit kokonaan, vaikka olisihan ne voinut pistää julkaisemattomiksi, kuten suurelle osalle vuosien 2005 ja 2006 tekstejä olen tehnyt.

Mutta sen sijaan minulla on tallessa vanhoja päiväkirjoja. Vanhin niistä on kotikotonani Liperissä, joten sitä en voi nyt hyödyntää. Mutta vähän myöhäisempi päiväkirja alkaa ehdalla haircutilla ja oman käytöksen analyysilla, jossa on nähtävissä vaikutteita tyttökirjoista, heh. Isän merkitystä havainnollistava kirjoitus päättyy viiltävään mediahavaintoon.

Päiväkirja

Tässä siis tekstiäni yli 20 vuoden takaa, kirjoittajana 9-vuotias maalaistyttö:

31.10.1986, Mattisenlahti

Isäni tuli Helsingistä. Tätä ennen olin käynyt kampaajalla. Ensiksi isäni ei huomannut uutta kampausta.

Kotiin tultua pistin ranskalaiset perunat lämpiämää. Sen jälkeen isä huomasi uuden kampauksen. Hän sanoi että se on kuin isoilla tytöillä. Tuhahdin välinpitämättömästi ja lähdin. Oikeastaan sisimmässäni tuntui oikein hyvältä. Syötyäni rupesin katsomaan televisiota mutta sieltä tuli vain Pikkukakkonen.

 

Twingly pistää blogeja paremmuusjärjestykseen

tiistai 16. joulukuuta 2008 klo 12.41 kirjoittajana Mari Koo

Olin vasta ehtinyt lukea Blog Heraldista, että Twingly ryhtyy rankkaamaan blogeja omien systeemiensä mukaan. Siellä kerrottiin mm. se, että Twingly haluaa tuoda esiin blogien merkitystä ja tärkeyttä myös kielialueiden mukaan.

Pian omaan sähköpostiin napsahti viesti:

”Tänään julkaisemme Suomen suosituimmat blogit rankkaavan Twingly Top 100-listan. Haluamme onnitella sinua koska molemmat blogisi Mieto marinadi ja Mari Koo ovat mukana listalla, tällä hetkellä sijalla 46 ja 89! Koko listan löydät osoitteesta: http://www.twingly.com/top100?lang=fi .

Twingly Top 100-listan yhteydessä lanseeramme myös Twinglyn BlogRankin, jolla mittaamme ja vertaamme blogien suosiota. Löydät omat BlogRank-arvosi täältä:
http://www.twingly.com/blogs/profile?url=http://marinadi.blogspot.com
http://www.twingly.com/blogs/profile?url=http://www.marikoistinen.fi”

Kävin vilkaisemassa listaa, ja vähän hämmennyin. Miten muotiblogit ovat tuolla noin vähän näkyvissä? Miksi minulta juuri Marinadi ja Mari Koo, missä on Kulutusjuhla (kun se omasta mielestäni on merkittävämpi, mutta kyse on tietysti subjektiivisesta näkemyksestä…)? Muokkaus: Kulutusjuhla on sijalla 53, kuten Erkka nokkelasti kommentoi. Omat silmät eivät kiireessä sitä havainneet.

Nooh, ehkä jossain vaiheessa selviää, mitä on järjestelmän takana. Pitänee perehtyä paremmin, kunhan on sopivasti aikaa, just nyt ei ehdi.

Mutta ihan kiva esimerkiksi tuo mahdollisuus tsekata tuo Blog Rank. Sinne voi muutkin vissiin naputella bloginsa osoitteita. Ja widgettejäkin on tarjolla.

Lisäys:

Haakanan Kari epäili Jaikussa, että listassa ovat vain ne blogit, jotka on käsin lisätty Twinglyn listaan. Muuten sijoitukset ei oikein selity. Ja Tuomas Rinta toteaa samassa paikassa, että Vuodatus.net -blogien määrä listalla voi johtua siitä että aiemmin vuodatus.net pingasi Twinglyä kun blogi päivitettiin.

Laitoin Twinglyyn vastausmailin, jossa kyselin ranking-listan muodostumisesta. Katsellaan, jos tulee vastausta.

Lisäys 17.12:

Twinglylle kohdistamassani mailissani linkkasin tuohon kyseiseen Jaiku-keskusteluun, johon Anton Johansson vastasi englanniksi (ja lähetti minulle sähköpostilla tiedon, että reagoi tuonne). Johanssonin vastaus:

”The list is based on the data we have in our index. It’s why we say it’s from ”our point of view”. We have, for example, better index for Europe overall than for US blogs which makes the list quite unexpected in some cases.

The ranking is based on, among many other things, inlinks and ”likes” (search for something at twingly.com and you’ll see what ”Like” is). Visitors isn’t possible for us to use in this list right now and therefore we don’t. If you use that parameter the list would probably be quite different.

Some blogs with many visitors may not get so many links and sorry for them, for they’re not on our list in that case :)”

Blogien merkkipäivät ja niiden muistaminen

torstai 17. huhtikuuta 2008 klo 21.24 kirjoittajana Mari Koo

Appelsiinin tuoksua -blogissa juhlittiin tänään blogin 1-vuotispäivää. Varsin moni blogi havainnoi erilaisia lukuja: blogin ajallista pituutta, kirjoitusten tai kävijöiden tasalukuja.

Näitä merkkipaaluja juhlistetaan esimerkiksi muistelemalla menneitä, kiittelemällä lukijoita, hämmästelemällä oman bloginpitoa (”enpä olisi uskonut, että tämä näin kauan jatkuu”) tai järjestämällä kilpailuita. Bloginpitäjä esimerkiksi palkitsee tietyn kävijän: esimerkiksi kävijälaskurin mukaan 50 000. vierailija saa jotain yllättävää tai sitten synttäreiden kunniaksi pistetään pystyyn arvonta.

Juhlitaanhan sitä monia muitakin asioita vastaavalla tavalla. Eivätkä lähellekään kaikki blogit saavuta edes sitä yhden vuoden ikää, joten onhan siinä myös syytä juhlaan.

Merkkipäivän esiintuonti tarjoaa mielestäni nimenomaan hyvän hetken kiittää lukijoita. Se omalla tavallaan tiivistää suhdetta toisiin blogeihin ja myös omaan blogin kirjoittamiseen: kun tajuaa, että aikaa tai tekstejä on kertynyt jo merkittävä määrä, niin se kannustaa jatkoon.

Kaikki eivät tietysti omaa blogiaan katso samalla tavalla. Itse olen huono pitämään kirjaa merkkipäivistä ylipäätään. En edes tiedä, milloin aloitin ensimmäisen blogin. Se oli näihin aikoihin vuonna 2004, mutta ensimmäiset tekstit on jo tuhottu ja hukattu.

Muidenkaan blogieni kohdalla en ole aloituspäivimääriä juuri huomioinnut, ja yleensä olen ne tajunnut jälkikäteen. Esimerkiksi Kulutusjuhlalle tuli näköjään äsken täyteen kaksi vuotta nykymuodossaan eli ryhmäblogina.

Blogitekstien määrää olen joskus muistanut juhlistaa blogissa julkisesti, mutta näidenkin seuraaminen jää. Ajan myötä kävijälaskurit ovat vaihtuneet, joten minulla ei ole mitään tietoa siitä, kuinka paljon blogeissani on kaiken kaikkiaan vierailtu. Nyt Google Analytics -ajalta on tietysti tiedot, mutta niitäkään en muista vilkuilla sillä silmällä, että voisi ilmoitella tasalukuja.

Useimmat taitavat olla kaltaisiani, eli blogin juhlistukset ovat satunnaisia, jos silloinkaan. Ilmeisesti pitäisi asentaa itselleen jokin muistutus, että muistaisi oikeana päivänä julkaista ”juhlapostauksen”.

Medialla on merkityksensä

lauantai 29. maaliskuuta 2008 klo 16.42 kirjoittajana Mari Koo

Helmikuussa minusta ja blogiharrastuksestani tehtiin juttu Keskisuomalaiseen. Eilen sama juttu oli julkaistu myös Karjalaisessa (tosin pääkuva oli nyt eri, eli kissa pääsi vielä paremmin esiin). Taustalla on oletettavasti Väli-Suomen sanomalehtien harjoittama yhteistyö.

Jos olisin tiennyt, että juttu julkaistaan myös Karjalaisessa, olisin halunnut siihen vähän toisenlaisia kommentteja. Tämä johtuu tietysti omasta pohjoiskarjalaisesta syntyperästäni eli elämäni ensimmäiset 18 vuotta olen asunut Joensuun naapurikunnassa Liperissä ja vanhempani asuvat siellä edelleen. Todennäköisesti jutun näki nyt suhteellisen moni sellainen, joka tietää minut ja/tai vanhempani. Sitä paitsi olen niin paljon äitini näköinen, että nimi ja naama yhdistynevät jo sitä kautta, heh.

Olisin varmaan kommentoinut ainakin sen, että itse asiassa ensimmäiset julkiset tekstini julkaistiin nimenomaan Karjalaisessa. Kirjoitin teininä nimimerkin takaa nuortensivuille mielipiteitä ja turhanpäiväisiä runoja (tyyliin ”Sinun katseesi on kuin auringonpaiste / ja minä / kuin auringossa sulava lumi”), sillä niistä sai mielestäni melkoisen hyvät rahat. Palkkio taisi olla kutakuinkin 90 markkaa per julkaistu teksti.

Eli kun nyt on puhuttu paljon siitä, kuinka julkaistaan lukijoiden tuottamia sisältöjä lehdissä ja verkkosivuilla, niin on sitä tietysti tehty jo pitkään. Ja haluni saada tekstejä julki jollain lailla on ollut olemassa jo ennen internetiä. Lisäksi olen varmasti tienannut paremmin noilla nuortensivupalkkioilla kuin blogeillani, mikäli mittarina pidetään suoraa ansiota. (Sittemmin olin myös Karjalaisessa kuukauden harjoittelijana ja kirjoitin ihan oikeita juttuja.)

Mutta siis toimittajanäkökulmastanii katsoen Karjalaisen juttuun olisi saanut paikallisempaa otetta varsin vaivatta, joka nyt artikkelista yhteistyökuvion kautta puuttui.

Haastatellun näkökulmasta taasen olisi ollut mukavaa tietää etukäteen, että juttu voi päätyä myös muualle kuin Keskisuomalaiseen, josta tekohetkellä oli puhe. Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla olisi oikeus tietää, mikäli haastattelua voidaan käyttää useammassa välineessä. Mutta enpä usko, että jutun tehnyt freetoimittaja oli selvillä jutun mahdollisesta laajemmasta käytöstä.

Siis omalta kohdaltani uskon, että juttu olisi voinut olla lukijoiden näkökulmasta mielenkiintoisempi ja paikallisemman tuntuinen, mikäli taustani olisi tullut paremmin esiin. Muutoinhan saman jutun käytöllä kahdessa eri lehdessä ei kannaltani sen suurempaa merkitystä ole.

« vanhemmat kirjoitukset