Tämän aamun radiouutisista tarttui korvaani tieto, että väitöskirjojen arvosteluasteikkoa on ainakin joissakin yliopistoissa laajennettu. Syynä on väitöskirjojen kasvava määrä ja kirjavampi taso: tohtoreita tulee nyt vuosittain tuplasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Esimerkiksi Lapin yliopistossa on siirrytty seitsenportaiseen asteikkoon: alimmilla arvosanoilla hyväksytyt väitökset täyttävät vaatimukset, mutta eivät sitten ilmeisesti niin loistokkaita ole. Uutispätkän mukaan yliopistot tietysti haluavat korostaa tutkimustyönsä laadukkuutta.
Oman tiedekuntani väitöksen arvosteluksi voi saada (ainakin toistaiseksi) hylätyn, hyväksytyn tai kiittäen hyväksytyn.
"Hyväksytty arvosana edellyttää, että väitöskirjan teoreettisissa lähtökohdissa, menetelmissä ja empiirisessä osassa ei esiinny merkittäviä puutteita. Tutkimus kohdistuu tieteellisesti tärkeään ja hyvin perusteltuun ongelmakokonaisuuteen ja siinä on tuotettu uutta ja merkittävää tietoa tutkimusalan teorianmuodostuksen tai käytännön sovellusten kannalta. Vakavia puutteita kysymyksenasettelussa, teoreettisen taustan esittelyssä, aineiston ja menetelmien valinnassa ja tulosten esittelyssä sekä johtopäätöksissä ei sallita.
Kiittäen hyväksytty -arvosana annetaan vain korkeatasoisesta työstä. Se edellyttää, että tutkimusaihe on tieteellisesti erittäin merkittävä ja että työn teoreettiset lähtökohdat, käytetyt menetelmät ja empiirinen osa ovat tieteellisesti korkeatasoisia. Lisäksi edellytetään, että väitöskirjan tuloksilla on huomattava tieteellinen merkitys, tehdyt havainnot ja johtopäätökset ovat uusia ja edistävät merkittävästi alan teorianmuodostusta tai käytännön sovelluksia. Tällä arvosanalla hyväksytty opinnäyte osoittaa tekijän kiitettävää opillista kypsyyttä ja itsenäisyyttä sekä omaperäisyyttä ja poikkeuksellista kekseliäisyyttä tieteellisen tiedon tuottajana."
Niin. Samalla kun arvosteluasteikot laajennetaan myös tutkimukseen kätetty aika on nykyisin mitä epätasaisemmin jaettu. Jos olet kiltti ja kirjoitat väkkärin 4ssä vuodessa, tulee keskitason arvosana. Sit pitää myöskin olla arvosanoja niille, jotka tekevät nopeammin, ja niille, jotka puuhaavat kirjoitusten parissa 20 vuotta ennen julkaisemista. Eli käsitykseni on: Mitä enemmän aikaa (=isompi uhraus) sitä parempi arvosana, riippumatta kirjan laadusta.
Niin, eiköhän noihin arvosanoihin vaikuta varsin moni tekijä, jolla ei pitäisi olla merkitystä, mutta silti on.
Ja ilmeisesti oma merkityksensä on yliopistojen samaan rahoituksen ja suoritettujen tohtorintutkintojen yhteydellä: kai siinä on kiusaus hyväksyä vähän heikompikin työ, jos se tietää lisää rahaa. Yliopistoissahan tätä ei tietysti myönnetä, mutta käsittääkseni tiedeyhteisöissä ollaan asiasta huolestuttu.
Karppaja: Aiemmin meilläkin on kuulemma ollut käytössä laajempi asteikko, eli on pyritty siihen supistamiseen.