Arvoisa vastaväittäjä

Tänään olin kuuntelemassa Tiina Huokunan väitöstä aiheesta Vallankumous kotona! – Arkielämän visuaalinen murros 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Menin paikalle, koska olin kiinnostunut kuulemaan aiheesta ja näkemään, millainen väitöstilaisuus on. En nimittäin ole koskaan aiemmin ollut Helsingin yliopiston väitöksiä kuuntelemassa, ja jotenkin tuntui, että nyt on syytä aloittaa.

Tilaisuus meni ilmeisesti varsin perinteisen kaavan mukaan. Mihinkään suureen vuoropuheluun väittäjä ja vastaväittäjä eivät yltyneet. Itse asiassa välillä tuntui, että vastaväittäjä kysyi jotain ja väittelijä vastasi johonkin aivan muuhun. Jos nyt joskus itse olen seisomassa väitöskirjani kanssa samassa tilanteessa, niin toivon, että tilaisuus on hieman räväkämpi.

Varsinainen kansiin laitettu teos on kiinnostava, pitää tutustua siihen vielä tarkemmin. Ja harvinaisen visuaalinen väitösteos: taittamiseen, kuviin ja ulkoasuun on nähty vaivaa.

– –

Olen taas tyytyväisenä todennut sen, miten hyvä ainevalinta kuluttajaekonomia on. Ihmisillä nimittäin riittää aihepiiristä omakohtaisia kokemuksia, joten jatko-opinnoista keskusteleminen aiheuttaa yleensä positiivisia reaktioita. Jokainen on kuluttaja ja pystyy jollain lailla kommentoimaan tätä kautta alan kenttää. Tietysti blogit ja niiden maailma ei ole tuttu, mutta helppo on keskustella esimerkiksi kunkin omasta suhtautumisesta kuluttamiseen ja kulutusvalintoihin.