Tänään pyöräilin tiedekuntaan selvittelemään käytännön asioita. Atk-helpin nuori mies oli mukavan avulias: vanhat, parin vuoden takaiset perustutkinto-opiskelijan käyttäjätunnukseni ja opiskelijanumeroni ovat edelleen voimassa, mutta tarvitsen jatko-opiskelijana laajemman käyttöoikeuden, kuin mitä nykyisillä tunnuksillani on. Tätä varten piti täyttää ja allekirjoittaa lomake ja kuskata se oman laitoksen atk-asioista vastaavalle, jonka pitäisi sitten palauttaa lomake jollekin toisaalle ja sitten saan tunnukset.
"Olen pahoillani, että tää yliopistobyrokratia on tällaista", nuori mies totesi. Sanoin, että eihän tämä mikään yllätys ollut, toki vielä muistan ne tietyt jäykkyydet käytännön asioissa.
Yliopiston on saanut pari vuotta sitten uuden intranetin, jonka käyttö pitää sitten uusien tunnusten saapuessa opetella.
Olisin halunnut lainata Viikin tiedekirjastosta myös kirjan, josta sen ainoa kappaleen piti olla hyllyssä. Ei näkynyt, eikä kirjastonhoitaja voinut muuta kuin pahoitella. Kirjastokorttinakin on vielä voimissaan vanha perustutkinto-opiskelijan kortti.
Muutoin opiskelupäiviin on kuulunut erilaisten tekstien lueskelua, jonkinlaista tiedonhankintaa ja mietiskelyä.