Veblenin “Joutilas luokka” (The Theory of the Leisur Class, 1899) KUMU:n lukupiirissämme seuraavaksi eli 30. päivä tätä kuuta käsiteltävä teos. Lupauduin olemaan se, joka kirjaan tarkemmin perehtyy, joten nyt se kirja pitäisi lukeakin ja tehdä jonkin sortin lyhennelmä, josta muutkin jotain tajuaisivat. Tosin tuo Wikipedian artikkeli on jo sen verran hyvä, että pitkälle pääsen silläkin: näin tämä web 2.0 auttaa minua jälleen kerran.
Ensimmäiset 40 sivua kirjan suomennoksesta ovat olleet ihan tolkullista tekstiä, vaikkakin hämmentävän pientä kirjasinkokoa on käytetty. Alkuvaiheessa Veblen käsittelee ihmiskunnan yhteisöjen muodostumistapoja, omistamista yms. pitkälti antropologisesta näkökulmasta.
Pari vuotta sitten Pekka Seppänen kirjoitti Talouselämän kolumnissa osuvasti Vebleniä lainaten (ei tämä nyt blogini aihepiiriin varsinaisesti kuulu, mutta menköön tällä kertaa):
“Omistusoikeuden varhaisin muoto on yhteisön työkykyisten miesten oikeus omistaa naisia. Näin kirjoitti yhdysvaltalainen taloustieteilijä Thorstein Veblen teoksessaan Joutilas luokka vuonna 1899.
Veblenin mukaan tärkein kannustin omaisuuden hankkimiseen on alusta alkaen ollut kateutta herättävä varallisuudella erottautuminen. Naisten omistaminen soveltui siihen hyvin.
Nykyään naisia ei saa omistaa, mutta esineitä, maata ja jopa aineettomia hyödykkeitä saa omistaa.
Veblen huomasi myös, että peritty rikkaus on aikojen kuluessa muuttunut kunniakkaammaksi kuin omin ponnistuksin hankittu omaisuus.
Niinhän on vieläkin. Neljännen polven perijäyrittäjää arvostetaan enemmän kuin optiomiljonääriä, vaikka jälkimmäinen olisi ansainnut varallisuutensa itse.
On ilmeisesti helpompi arvostaa sitä, mihin itsellä ei olisi ollut mahdollisuuksia. Suomalaisten viljelijäsukujen perillisten on vaikeahko kuvitella, että isoäidin isä olisi perustanut teollisuusimperiumin.
Optiomiljonääriksi on sen sijaan helppo kuvitella itsensä. Optiomiljonääri kun ei välttämättä ole se lahjakkain ja ahkerin, vaan se joka sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.”
– – –
Muilta osin opinnot eivät suuremmin etene. Ilmoittauduin Academic Scientific Writing and Conference Presentation -kurssille, joka alkaa helmikuussa ja keskiviikkoiset oppitunnit jatkuvat huhtikuulle. Mutta koska muuten työn ja muiden systeemien kanssa on vielä epäselvyyttä, en ole tarkemmin kevättä miettinyt.
Sen verran kuitenkin, että tutkimussuunnitelman haluan valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Se vaatii keskusteluja muiden kanssa ja runsaasti pohdintaa, joten pitäisi aktivoitua kontaktien ottamisessa.
– – –
Tällä viikolla ovat Tieteen päivät, ja ainakin perjantaina aion mennä paikalle kuuntelemaan Kuluttajatutkimuskeskuksen Kuluttajana toimimisen rajapintoja -osuutta.
– – –
Minna kirjoitti eilen Hesarin artikkelista, jossa käsiteltiin tohtorikoulutusta. Pitäisikin ottaa selvää, kuinka oman laitokseni väitelleet ovat tilastollisesti sijoittuneet: pakertavatko julkisella sektorilla vai työllistääkö yksityinen puoli? Ainakin molempia tunnen ja tiedän.