Miten tulevaisuudessa sisällöt liikkuvat? Mitä kuluttajat niistä maksavat ja miten? Kuinka tekijät saavat osansa myynneistä ja miten paljon? Mikä on laillista, mikä piratismia, mikä harmaata aluetta?
Näitä kysymyksiä on viime aikoina pohdittu paljon. Esimerkiksi Spotify on muuttanut minunkin musiikinkuunteluani. Mutta silti tekijänoikeuskeskustelu on jäänyt jotenkin vaikeaselkoiseksi.
Tänään istuin iltapäivällä Teoston ja Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan järjestämässä Musiikki ja teknologia arjen tietoyhteiskunnassa -seminaarissa. Raportoin sieltä Qaikuun: puhumassa olivat mm. Nokian teknologiapolitiikasta vastaava johtaja Erkki Ormala, säveltäjä Antti Auvinen ja Sitran Kehitysjohtaja Ossi Kuittinen.
Ministeri Suvi Lindén totesi, että Suomessa on jääty junnaamaan juupas-eipäs -tasolle sen sijaan, että aidosti olisi lähdetty rakentamaan uusia malleja mm. tekijänoikeuksiin. Tämä keskustelun junnaus lienee juuri se, jonka vuoksi en itse ole saanut aiheesta otetta.
Kirjojen nettivuokraus rikkoo lakia – omassakin blogissa
Viime aikoina olen kuitenkin asiaa pohtinut muutenkin. Esimerkiksi kirjanvuokraus- ja -välityspalvelu Bookabookan toimintahan on nyt jäädytetty tekijänoikeusjärjestöjen kanssa käytävien keskustelujen vuoksi.
Opin itse vasta viime viikolla bookabookalaisilta, että minäkin syyllistyisin lainrikkomiseen, jos tänne blogiini laittaisin tiedoksi, että tämän lukemani kirjan saa vuokrata minulta parilla eurolla. Tällöin nimittäin tekisin yleisölle tarkoitetun kirjanvuokrausilmoituksen, ja se ei ole sallittua. Myydä, lainata tai lahjoittaa toki saan kirjojani myös julkisesti. (Muokkaus: kuten Jussi kommentoi, niin lainata ei saa julkisesti.)
Teknologia muuttuu – niin pitäisi tekijänoikeuksienkin tehdä
Lindén siis peräsi muutoksia tekijänoikeusiin. Tätä samaa on tietysti vaatinut moni muukin, mm. viime viikolla Vihreiden Jyrki Kasvi:
“Kun sisällöt siirtyvät 2010-luvulla verkkoon eli pilveen ja sisältökauppa muuttuu sisältöpalveluiksi, kaikki pelisäännöt menevät uusiksi. Spotify, Kindle ja Tvkaista ovat vasta alkua! Esimerkiksi hyvitysmaksujärjestelmältä katoaa oikeutus, kun sisältöjä ei enää kopioida omille muistivälineille, vaan käytetään suoraan verkosta.
Jäljelle jäävät vain ne yritykset, jotka sopeutuvat muutoksiin ensimmäisinä. Moni media-alan yritys tulee kaatumaan, ja moni sisältöjen tekijä, kirjailija, muusikko ja elokuvataiteilija menettää julkaisijan ja jää tyhjän päälle.”
Novita kopioi ohjeita neuleblogeista tekijänoikeuksia rikkoen?
Kuluttajia syyllistetään usein tekijänoikeuksien rikkomisesta. Mutta eipä se yrityspuolikaan kovin puhtoiselta vaikuta. Neuleblogeissa älähdettiin viime viikolla, kun Novita näyttää kopioineen norjalaisen, netissä suosituksi nousseen huiviohjeen omiin nimiinsä, ja ohje julkaistiin Me-lehdessä ilman tietoa tekijästä.
Nyt netissä onkin addressi “Paremman neulekulttuurin puolesta“. Yhtenä kohtana tässä Novitalle kohdistetussa addressissa viittaus tekijänoikeuksiinkin:
“Kesän 2009 lehdessään Novita julkaisi omana ohjeenaan neuleblogeissa hyvin tunnetun, Knitty-neulelehden talvella 2006 julkaiseman Calorimetry-pannan (http://knitty.com/ISSUEwinter06/PATTcalorimetry.html) ohjeen. Lokakuun 2009 Me-lehdessä väitettiin Novitan ohjeeksi Baktus-huivia, jonka ohjeen on copyrightin alla julkaissut mm. Flickrissä (http://www.flickr.com/photos/norwayneedles/2963651011/) norjalainen Strikkelise. Jos asiasta oli Strikkelisen kanssa sovittu ja hän sai asianmukaiset korvaukset, olisi ollut fiksua laittaa juttuun tästä maininta.”
Kuinka paljon tekijä lopulta saa?
Tietysti olen myös itse tekijänoikeuksien alaista materiaalia tuottava henkilö. Haluan siksikin, että nämä asiat rullaisivat eteenpäin.
Mutta olen myös kuluttaja, joten on helppo yhtyä niihin toiveisiin, joilla tavoitellaan kuluttajan silmiin avoimuutta lisääviä ratkaisuja.
Nyt en tiedä enkä mistään näe, kuinka paljon alkuperäinen tekijä lopulta saa kirjasta, cd-levystä tai netistä ostamastani biisistä. Nyt tuntuu, että rahaa menee melkoisesti välikäsille. Tulevaisuudessa tietysti myös julkaisemisen muodot muuttuvat ja senkin myötä tekijät voivat saada suuremman osan (esim. book-on-demand -tyyppiset palvelut).
“Ammattilaisen ja amatöörin välillä on enää vain palkkakuilu”
Lisäksi meistä yhä useampi on sekä tuottaja että kuluttaja. Elämme melkoista muutosta, kuten Timo Vuorensola Tuotannon takaa -blogissa kirjoittaaa (via Arttu S):
“Jokaisen saatavilla on tätä nykyä kaikki tarvittavat työkalut, viestintämenetelmät ja ihmiset ja peräti rahoitusmahdollisuudet joilla toteuttaa sisältöä, joka kilpailee “ammattilaissisällön” kanssa. Ammattilaisen ja amatöörin välillä ei ole enää olemassa kuin palkkakuilu.
Kuluttajien ratsuväki on rymistämässä yli arojen pelastamaan ryvettyvää ammattisisällöntuotantoa. Sen sijaan, että istuskellaan kokkareilla kittaamassa Laitilan ilmaisviinoja, kannattaisi katseet siirtää nettiin ja ihmetellä hetki mitä siellä tapahtuu, sillä kaikki kiinnostava mitä seuraavan muutaman vuosikymmenen ajan tulemme näkemään syntyy siellä.”
– – –
Tähänkin liittyen: Kulutusjuhlan lainaus- ja vuokrausaiheisessa keskustelutilaisuudessa torstaina 26. marraskuuta klo 18 (Kirjasto 10) mukana myös mm. Bookabooka.
Hyvää pohdintaa. Älä kuitenkaan tarjoa kirjojasi blogissasi äläkä muutenkaan julkisesti lainaksi, sillä tekijänoikeusjärjestöjen tulkinnan mukaan kirjojen lainaaminen yleisölle ei ole sallittua ilman tekijänoikeuden haltijoiden lupaa.
Entäpä jos tarjoaisi blogissaan työkaluja lainaksi tai vuokralle muutamalla eurolla?
Työkaluvalmistajat menettäisivät ihan samalla logiikalla tuloja kuin sisältöteollisuuskin, mutta missään ei vielä ole ehdotettu lakia joka kieltäisi työkalujen tai muunkaan tavaran lainailun.
Mielestäni sisältöteollisuus pyrkii kohti markkinafasismia jossa rahan haalitseminen pyhittää keinot jopa perusoikeuksia ja sananvapauttakin polkien.
Mielestäni pelisäännöt tulee olla tasapuoliset ja selkeät, eikä pyhittää kenenkään kyseenalaista ahneutta tai tehdä jostain ryhmästä silmätikkua ja sitä kautta syntipukkia. Siksi kansalaisilla tulee olla samat oikeudet, riippumatta siitä onko ympäristö fyysinen tai tietoverkoissa.
Jussi, kiitos tarkennuksesta, ei pitäisi kirjoitella ajattelematta tarkkaan, miten sanansa muotoilee 🙂
Ari, työkalut eivät tunnetusti kuulu tekijänoikeuksien alle, joten siksi samat lait eivät päde niihin. Tavaran lainaamiseen ja vuokraamiseenhan on netissäkin useita palveluita (esim. Kuinoma.fi). Mutta joo, saa nähdä, miten pahasti sisällöntuottajat vielä satuttavat omia nilkkojaan, jos eivät osaa reagoida riittävän nopeasti maailman muutoksiin.
Vielä vähän lisää: Mace pohtii tekijänoikeutta kirjastolaisen näkökulmasta.