Pari viikkoa sitten uutisoitiin, miten Wikipedian kirjoittajista suurin osa, 87 prosenttia, on miehiä. Tämä näkyy myös Wikipedian sisällöissä:
“Naisten vähyys Wikipedian kirjoittajissa näkyy esimerkiksi muoti-ilmiöitä koskevien artikkelien suppeudessa. Ystävyysrannekkeista on kirjoitettu vain neljä kappaletta, vaikka ne ovat olleet osa länsimaista nuorisokulttuuria useiden vuosikymmenten ajan. Kuuluisimmistakaan vaatesuunnittelijoista ei ole välttämättä Wikipediassa kirjoitettu kovin kattavasti.”
Itse aloitin Wikipediaan kirjoittamisen vasta viime vuonna. Jostain syystä kynnys artikkelien täydentämiseen tai korjailemiseen oli suuri. Wikipedia tuntuu viralliselta areenalta, kun taas blogeissa ja muissa nettisivustoilla voi temmeltää vapaammin. Vaikka eihän Wikipedian muokkaamisessa ei ole välttämättä kyse kuin kirjoitusvirheiden korjaamisesta, eli ei sinne heti tarvitse luoda uutta, syväluotaavaa ja tasokasta artikkelia.
Kun kerran käyttää, niin kai sitä voi täydentääkin?
Silti minullakin siis meni kovin pitkään, ennen kuin aloitin Wikipedian muokkaamisen, vaikka Wikipediasta itse ahkerasti lueskelen artikkeleita, niin suomeksi kuin englanniksi. Tällä hetkellä päädyn usein myös saksankieliseen versioon, kun haeskelen tietoa esimerkiksi paikallisista Sveitsi-nähtävyyksistä ja paikkakuntien historiasta.
Sivuhuomautuksena kerrottakoon, että saksa-englanti -käännökset Google Translaten kautta tuntuvat toimivan yllättävän hyvin, vaikka suomenkieliset käännökset ovatkin melkoista sekamelskaa.
Uskon, että on monia muita kaltaisiani, sekä naisia että miehiä, joilla olisi asiantuntemusta suomenkielisten artikkeleiden parantamiseen tai uusien luomiseen.
Moni tyyliblogisti varmasti hallitsee esimerkiksi noita kaivattuja muotiaiheita. Ruokablogin kirjoittaja taas voisi lisätä tietoa eri elintarvikkeista tai ruuanvalmistustavoista.
Wikipedia on osa maineenhallintaa
Viime syksynä Forsgårdin Christina (eli tutummin Kitti) puhui jossakin tilaisuudessa siitä, miten viestintäammattilaiselle Wikipedian pitäisi olla jo varsin luonteva osa työtä. Suhde-kirjassa, jonka Christina on kirjoittanut yhdessä Juha Freyn kanssa, todetaan:
“Wikipedia-artikkelien ajantasaisilla ja tasapuolisilla tiedoilla organisaation todellisuudesta on yrityksen maineenhallinnan kannalta iso merkitys, joka vain kasvaa.” (Emt, 47)
Yrityksille, yhteisöille ja yritysten tuotteisiin liittyvälle tiedolle Wikipedia on siis tärkeä, ja tällöin luulisi motivaatiota tietojen päivittämiseen löytyvän.
Mutta mikä sitten motivoisi muita päivittämään Wikipediaa? Miksi kynnys on erityisesti naisille niin korkea? Onko kyse hakkerikulttuurin vierastamisesta?
“Wikipedian käyttökulttuuria tutkineen Joseph Reaglen mukaan tietosanakirjasivustolla viihtyvät hyvin hakkerikulttuuriin tottuneet. Harvardissa verkkotutkijana työskentelevä Reagle uskoo tämän käyttökulttuurin voivan rajoittaa naisten innostusta osallistua sanakirjan kokoamiseen.”
Taitaa siis olla haasteen paikka. Jos tunnustat lueskelevasi Wikipediaa, mutta et ole vielä luonut tunnusta, niin tee se nyt. Sen jälkeen kokeile päivittää tai muokata jotakin artikkelia, johon sinulla voisi olla annettavaa.
– – –
Oma ikuisuuskeskustelunsa on sitten se, onko Wikipedia luotettava tietolähde. Minun mielestäni on ja ei, kuten en voi sanoa sitäkään, että esimerkiksi jokin sanomalehti olisi aina luotettava tietolähde. Riippuu niin monesta seikasta. Tunnetusti kriittisyys minkä tahansa lähteen parissa on tarpeen.
Mutta Wikipedia on usein näppärä tapa saada jonkinlainen käsitys monista aiheista. Vaikka sveitsiläisestä Arlesheimin kunnasta, jossa nyt asun.
Muistutukseksi mainittakoon, että arkista sveitsitarinointiani on Leben im Loft -blogissa sekä Kulutusjuhlassa Sveitsin kulutusmaailman tarkkailua: viimeisimpänä noin 30 euron arvoisen kirjastokortin hämmästelyä. Päivittäistavarakauppojen alennuksista kirjoitin myös Kaupan liiton blogiin.
Kirjoitin samasta aiheesta, tosin en käsitellyt naisten puutetta vaan asiantuntijoiden puutetta:
http://hopeapankki.wordpress.com/2011/01/23/miksi-asiantuntija-ei-kirjoita-wikipediaan/
Saman ongelman eri muoto.
Hyviä kommentteja ja näkemyksiä tekstissäsi ja sen kommenteissa. Minun Facebookissani eräs tuttu kommentoi, että hänen Wikipedia-kirjoittelunsa on lopahtanut kulissientakaiseen toimintaan: Wikipedia-ylläpitäjien tärkeilyyn, politikointiin ja virkaintoisuuteen.
Mutta kuten tuolla sinunkin blogissasi todettiin, niin tietyissä aiheissa tämä virkaintoilu ilmeisesti näkyy vahvasti. Monissa sitten taas ei oikeastaan lainkaan.
Minun kokemukseni taas on, että aihepiirillä ei ärsyttävien manööverien kohteeksi joutumisen kannalta ole mitään väliä, sillä haaskalinnut kyttäävät Tuoreet muutokset -sivua ja poimivat virkaintoilunsa kohteet sieltä. Tokihan siinä henkilökohtaiset mieltymykset korostuvat jonkin verran, mutta yleensä riittää, että tekee tarpeeksi monta muokkausta peräjälkeen, ja eiköhän postilaatikko ala laulaa (keskustelusivulle jätetyn palautteen merkiksi). Teenkin nykyisin pääsääntöisesti hyvin pieniä muokkauksia ja harvakseltaan, jotten herättäisi huomiota. On minusta äärimmäisen surullista, että voidakseen tarjota oman panoksensa Wikipedian eteen on kehitettävä strategia siihen kuuluvalta organisaatiolta suojautumiseksi. Ja asiantuntijana varsinkaan en tekisi laajoja muokkauksia tai kirjoittaisi pitkiä pätkiä artikkeleihin: se on melko varma keino törmätä w-organisaation turhauttavuuteen.
Omasta kokemuksestani on muuten myös mainittava, että tämä pikkubyrokraattien temmellys vaikuttaa nimenomaan fi-Wikipedialle ominaiselta, ainakin en-Wikipediaan verrattuna: jälkimmäisessä en ole vielä kertaakaan törmännyt siihen. Tosin mitään järin laajoja muokkauksia en en-Wikipediassa koskaan ole tehnytkään. Olen myös spekuloinut, vaikuttaako tähän tuoreiden muokkausten luettelon huomattavasti tiuhempi päivittyminen siellä.
Muokatahan voi muuten ilman käyttäjätunnustakin. Siten on ihan hyvä aloittaa, jos muokkausta aristelee. Ja voi sitä käyttää käyttäjätunnuksen luomisen jälkeenkin, jos oman tunnuksen assosiointi joihinkin muokkauksiin (esim. aihepiirin takia) arveluttaa.
Kirjoitusvirheiden oikaisu on varmaan kaikkein turvallisin portti sisään muokkauskulttuuriin. Niistä kiistellään suhteellisen harvoin.
Itse olin kohtalaisen aktiivinen Wikipediassa useita vuosia viime vuosikymmenen puolen välin paikkeilla. Homma loppui siihen, kun palaute vei tekemisestä kaiken ilon.
Lyhyessä ajassa kohdalleni osui useita tapauksia, joissa vuosia aiemmin Wikipedian silloisen käytännön mukaan tekemäni päivitykset asetettiin kyseenalaiseksi vedoten uusiin käytäntöihin. Oikeassa toki olivat, mutta itselleni tuli pelko, miten nyt (nykyisten käytänteiden mukaisesti) tekemiäni edittejä arvioidaan joskus tulevaisuudessa. Sitä stressiä en tarvitse, joten en ole Wikipediaan tehnyt sen jälkeen mitään isompaa.
Jani ja A-J, kiitos kommenteista. On kyllä tosi ikävää, että toiminta on mennyt tuollaiseksi. FAcebookissani ideoitiin wikitalkoita, eli jos suunnilleen samanaikaisesti riittävän iso massa osallistuisi ja tekisi muokkauksia, niin ehkä sitten “sisäpiiri” ei voisi takertua kaikkeen samalla tavalla.
Ja hyvä Jani, että korjasit tuota minun harhaanjohtavaa mainintaani siitä, että korjaaminen automaattisesti vaatisi tunnukset.
Wikipediassa nyt vaan on paljon ns. nörttejä joille sosiaalinen toiminta kuten palautteen antaminen kiltisti on haasteellista. (Eikun oikeasti, varsinkin takavuosina suunnilleen joka toinen aktiivi oli käyttäjäsivunsa mukaan itse-diagnosoinut itsellään tämän.)
Vaikka kritiikki kirpaisisi, ei missään tapauksessa kannata noin vaan luovuttaa. Usein palaute tulee aiheesta; kannattaa ottaa onkeensa ja ignoroida mahdollinen tökerö tapa jolla se annettiin. Missään tapauksessa ei pidä olla herkkähipiäinen, vaan muokata rohkeasti, mikä on aina ollut Wikipedian kantavia ohjeistuksia. Muutenkin joukko perustavanlaatuisia nyrkkisääntöjä kannattaa sisäistää (ilman niitä Wikipediasta ei olisi tullut sitä mitä se on), niin pahemmilta konflikteilta välttynee (neutraali näkökulma, eli kirjoita puolueettomasti; älä copy-pastea tekstiä muualta netistä; merkitse lähteet jos vain mahdollista; jne).
Loppupeleissä fi-wiki on täysin avoimeksi nettiympäristöksi ihan miellyttävä, jos vertaa vaikka tiedotusvälineiden keskustelupalstoihin jne. 🙂 Ylläpitäjät ja muut “sisäpiiriläiset” ovat pääosin oikein fiksua porukkaa, ja tuo edellisen viestin vastakkainasettelu ei oikein musta kuulosta hyvältä, koska ihan oikeasti en usko että kenenkään tarkoituksena siellä olisi estää Wikpedian parantaminen. (Muuten tuo wikitalkoot on erittäin hyvä ajatus!) Jani: enkkuwikissäkin kyllä on taustalla aivan käsittämätön byrokraattinen koneisto, jos sinne konepellin alle vilkaisee (poistoäänestykset jne) – ihan jo siksikin että se on kieliversioista kaikkein isoin.
Itse olin koukussa lähinnä 2003-05 (käytin aivan liikaa aikaa Wikipedian lukemiseen ja muokkaamiseen) kun taas nykyään muokkailen harvemmin ja kohtuudella. En ole joutunut byrokraattisten hyökkäysten kohteeksi (ja siitäkin kun viimeksi ajauduin hetkeksi ärsyttävään väittelyyn on vuosia – väittelykumppani (ylläpitäjä) oli muuten nainen) ja mielestäni on ihan validi strategia että keskittyy vain asiaan (artikkelien parannus) ja jättää kaiken yleisen väännön Wikipedian suuntaviivoista muille.
Kannattaa siis vain tarttua toimeen jos on jotain mitä Wikipediassa haluaisi parantaa. Ja niin kauan itsellä käytännöt ovat itsellä hakusessa, pitää olla paksunahkainen ja (yrittää) ymmärtää että hyvää ne tarkoittavat. 🙂
Joni: väittelykumppanisi vuodelta 2007 ei suinkaan ole Wikipedian ylläpitäjä. Ylläpitäjyyteenkin on oma seulansa 🙂