WWF-työt päättyvät, tietokirjahommat alkavat

Kesä ja uudet tuulet: työni WWF:llä ruoka-teemojen parissa päättyy. WWF-aika oli innostavaa ja opettavaa, ja sain paljon uutta näkemystä niin ruokaan kuin projektihommiin. Nyt siirryn tekemään seuraavaa tietokirjaani. Olen saanut kirjaa varten apurahaa sekä Suomen tietokirjailijoilta että Taikelta (kirjastoapuraha), ja näiden turvin voin keskittyä pääsääntöisesti kirjoittamiseen puolen vuoden ajan. Kirjan aiheena on kasvin- ja eläinjalostus … Continue reading "WWF-työt päättyvät, tietokirjahommat alkavat"

Kuka työllistyy työpaikkailmoitusten kautta? Ainakin minä

Olen tällä vuosituhannella ollut neljässä työpaikassa ja välillä yrittäjänä. Kaikki työpaikat olen saanut niin, että olen hakenut työhön työpaikkailmoituksen perusteella. En siis ole työllistynyt kuuluisiin piilotyöpaikkoihin tai verkostojen kautta. Uusin pestini alkoi juuri. Olen Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen, Suomen FSC:n, osa-aikainen viestintäpäälikkö. Tämä tehtävä osui silmiini netissä, ja koska vastuullisuus- ja ympäristöasiat kiinnostavat minua, oli suorastaan … Continue reading "Kuka työllistyy työpaikkailmoitusten kautta? Ainakin minä"

“Kyllä kyytiä tarjottaisiin!” ja muu epäasiallinen, seksistinen meininki

Kokemuksia viidentoista työelämävuoden varrelta: Olin mukana eräässä seminaarissa, josta en ennestään oikeastaan tuntenut ihmisiä. Seminaarin vetäjä kysyi tilaisuuden päätteeksi: “Voisikohan joku antaa Marille kyydin asemalle?” Takarivistä kuului heitto: “No kukapa ei tuolle kyytiä antaisi!” Olin aikoinaan töissä paikassa, jossa oli kahvihuone. Kurottelin varpaillani kaapista jotain, kun työkaverini tarttui vyötäröstäni. “Minä voin auttaa nostamalla”, hän letkautti. … Continue reading "“Kyllä kyytiä tarjottaisiin!” ja muu epäasiallinen, seksistinen meininki"

Tulossa hunajaista työelämää eli uudet kuviot kutsuvat

Reilu neljä vuotta yrittäjänä päättyy osaltani vuodenvaihteessa.On ollut hienoa ja erittäin opettavaista, mutta tuntuu, että nyt kaipaan mahdollisuutta keskittyä kunnolla johonkin tiettyyn tehtävään. Sopiva työ löytyi Suomen Mehiläistenhoitajain liitosta. Minulla on erinomaiset perusteet: pääsen kehittämään hunajaviestintää, kouluttamaan, kirjoittamaan ja näkemään työni tuloksia. Ihastuin hunajaan tuotteena lopullisesti Sveitsissä. Siellä mehiläiset tuntuivat kuuluvan lähes kaikkien maatilojen pihapiiriin, … Continue reading "Tulossa hunajaista työelämää eli uudet kuviot kutsuvat"

Ura, koti, yksilöllisyys, hyvinvointi

Pistänpä nyt talteen pari työtä, kohtuullistamista ja arkea käsittelevää blogikirjoistusta, ilman sen suurempaa analysointia. Ensiksi vanhempi eli Esinetarinoista: “Ennen kaikkea pieni elämä on pirun tavallista, ja sehän ei käy. Kaikkien tulee erottua massasta (lievä paradoksi, eh?) ja olla jotain enemmän. Tämä samainen yksilöllisyyshype ajaa nuoria haluamaan julkkiksiksi, koska julkkis on jotenkin enemmän olemassa, koska se … Continue reading "Ura, koti, yksilöllisyys, hyvinvointi"

Deadline on hyvä piiskuri

Joskus selailin Freeluettelossa mukana olevien ihmisten esittelyjä itsestään ja hoksasin, että varsin moni korosti tekevänsä työt aikataulussa. Kun jokin aika sitten olin puhumassa Tampereella journalistiikan opiskelijoille freetyön tekemisestä, niin mainitsin tästä. Sanoin, ettei itselleni ollut tullut mieleen tapani kunnioittaa takarajoja. Olin nimittäin ajatellut, että tietysti free tekee hommat annetun deadlinen mukaan, ellei merkittäviä esteitä (sairastumiset … Continue reading "Deadline on hyvä piiskuri"

Kulutuskolumnisti huilii jouluun

Tänä vuonna on ollut taas ilo päästä tekemään kivoja hommia. Yksi näistä on ollut energiayhtiö Kraft&Kulturin syksyllä lanseeratun asiakaslehden Huilin kolumnointi. Tykkään Huilin ideasta eli ekologisesta lifestyle-lehdestä. Huili ei ole sellaista tavanomaista “kierrätä ja syö kasviksia” -ekopaasausta (on sitäkin toki joukossa), vaan menee syvemmälle ja pohtii laajemmin. Myös Ritva tykkäsi Huilista. Siksi tähän lehteen on … Continue reading "Kulutuskolumnisti huilii jouluun"

Urbaani sopeutuja, on/off-maailman kasvatti vai rokan syövä rohkea?

Viime viikolla minulla oli ilo päästä kuuntelemaan futuristi Elina Hiltusen (joka on minulle tullut tutuksi aikoinaan ennen kaikkea Heikot signaalit -blogistaan) kertomana Finpron ajatuksia tulevaisuuden kuluttajista. Nuo kolme mainittua ihmisryhmää kuuluvat Finproon syyskuussa julkaisemiin tulevaisuusnäkymiin, ja moni kohta kuulosti kovin tutulta jo pelkästään oman elämäni perusteella. Urbaani sopeutuja kierrättää, keksii ja kehittää. Uuden urbaaniuden myötä … Continue reading "Urbaani sopeutuja, on/off-maailman kasvatti vai rokan syövä rohkea?"

Jyviä ja poimintoja, makuja ja naisenergiaa

Olen kehunut ihmisille, että blogi on ollut mainio tapa selata omaa lähivuosien historiaa ja ajatustenkehittelyä. Mutta eihän sitä ilman kirjoittamista blogiin kerry mitään muisteltavaa, joten nyt muutamia poimintoja viimeisiltä viikoilta. Leipää ja viljaa Pari viikkoa sitten olin moderoimassa vilja-alan seminaaria. Siellä opin ja havaitsin mm. seuraavaa: – S-ryhmässä ketjuohjaus tunnetusti määrää paljon siitä, mitä hyllyistä … Continue reading "Jyviä ja poimintoja, makuja ja naisenergiaa"

Työhaastattelija tsekkasi haastateltavan FB-tilin kesken haastattelun

“Kesken työhaastattelun haastattelija sanoi, että katotaanpa, ketä sinulla on Facebook-kavereina, ja niinhän se sitten teki”. Tällaisen tarinan sain kuulla eilen, kun puheena oli työnhakijoiden salaisen googlaamisen laittomuus: “…ns. googlaamalla tapahtuvaa henkilötietojen keräämistä ja tallettamista voidaan pitää työelämän tietosuojalain 4 §:n ja henkilötietolain 5 §:n, 6 §:n ja 9 §:n vastaisena menettelynä.” Facebookista tietojen katselu ei … Continue reading "Työhaastattelija tsekkasi haastateltavan FB-tilin kesken haastattelun"